Sonetti 4: Hurmaava Hurvio, Miks Itsees Aina

Hurmaava hurvio, miks itsees aina Vain tuhlaat kauneudenlahjojas? Ei luonnon anti omaas oo, vaan laina, Jonk' antiaalle lainaa antias. Miks, soma saitur', aarteitasi noita Sa pidätät, jotk' annettaviks sait? Varoistas, korkuri, et mitään voita, Vaan elämän jäät hyvyyksiä pait. Sa itses suhteen petät itseäsi, Jos itses kanssa yksin kauppaa teet. Kuink' aiot suoriuta tilissäsi, Kun kerran jätät elon taipaleet? Sulosi käyttämättä haudataan, Joist' oisi käytettynä ilo maan.