Sonetti 10: Hyi! Sin' Et Ketään Helli, Älä Kiellä

Hyi! Sin' et ketään helli, älä kiellä, Jok' olet itsestäs noin huoleton. Sua kyllä moni rakastaa voi vielä, Mut sin' et ketäkään, se selvää on. Sa vallass' olet murhallisen vihan, Jonk' uhka kääntyy itseäsi päin, Hävittää tahdot kauniin majas ihan, Jot' uudistaa sun tulis kaikin väin. Oi, muutu! Sanani sä valheeks käännä! Vihako lemmen sijan anastaa? Suloisen muotos mukaan mieles säännä, Ja itseäs tok' ala armahtaa. Tee, mulle mieliks, itsestäsi kuva, Miss' yhä kauneutes on uudistuva!